![]() |
Matti Jalava: [Kirjoitus on aikanaan julkaistu paikallislehdessä] Vehmaalaissyntyinen olympiamitalisti
Albin Stenroos syntyi Vehmaalla 25.2.1889. Hänen isänsä Artturi oli kirvesmies ja puuseppä. Vanhemmat ja neljä lasta muuttivat Albinin ollessa lapsi Vehmaan Saarikkalasta ensin Mietoisiin, sitten Uuteenkaupunkiin ja myöhemmin pääkaupunkiin. Helsingistä muodostui Albinin kotikaupunki. 1900-luvuun alussa hän kuului mm. Sörkän Gibat -nimiseen, "Stadin" legendaariseen kotiseutuyhdistykseen. Albin Stenroos työskenteli mm. veturinlämmittäjänä ja viimeksi Helsingissä stadionin vahtimestarina. "Ehdottomasti vehmaalainen" - Kyllä minä ehdottomasti olen vehmaalainen. Eivät ne minua Helsingissä niin noteraa kuin Vehmaalla, muistaa vehmaalaissyntyinen, Liedossa asuva Olavi Larjama Stenroosin sanoneen. Larjama tuntee tarkkaan Stenroosin vaiheet, sillä hän on mm. v. 1970 haastatellut Stenroosia. Haastattelunauhoitus on Turun Yliopiston kokoelmissa. Vehmaalaiset ovat muistaneet Stenroosia kahdellakin muistomerkillä. Suojeluskuntatalon Seuralan viereen pystytettiin pari vuotta maratonvoiton jälkeen kesällä 1926 punagraniittinen muistomerkki. Se on hankolaisen Oy Granit Ab:n veistämä. Paljastustilaisuudessa maamieskoulun johtaja Selim Liipola piti puheen. Albin itse ja Fredrika-äiti olivat kunniavieraina.
Muistomerkki oli aluksi Seuralan päädyssä keskemmällä
pihaa, mutta Seuralan ja urheilukentän autoliikenteen lisäännyttyä merkki
siirrettiin nykyiselle paikalle kallion reunaan lähemmäksi urheilukenttää.
Olavi Larjama arvelee sen tapahtuneen jo 1930-luvulla.
Stenroosin syntymämökin paikalla Saarikkalassa Y-tien
pohjoispuolella on Vehmaan
Elokuussa 1970 mm. Uudenkaupungin Sanomat kertoi muistomerkin paljastamisesta. Muistomerkin kuva kesältä 2014. Paikalla on myös Albinin kuuseksi kutsuttu kuusi, josta Olavi Larjama muistaa vehmaalaissyntyisen Juhani Krookilan pitäneen 1950-luvulla esitelmänkin suomen tunnilla Uudenkaupungin Yhteislyseossa. Kolme maailman-, kuusi Suomen ennätystä Pariisin ylivoimaisen maratonvoiton lisäksi Stenroos saavutti aikanaan mm. kolme maailmanennätystä, kuusi Suomen ennätystä ja 27 Suomen mestaruutta, joista henkilökohtaisia 15. Jo Tukholman olympialaisissa 1912 Stenroos saavutti 10.000 metrillä pronssia ja 3.000 metrin joukkuejuoksussa hopeaa. Hänen parhaita aikojaan olivat 5.000 metrillä 15.24, 10.000 metrillä 32.21,8, 20.000 metrillä 1.07.11,2, 30.000 metrillä 1.46.11,6 ja muutama sata meriä lyhyeksi jääneellä Bostonin maratonilla 2.29.40,0. Virallisella maratonmatkalla hänen ennätyksensä oli 2.41.22,6. Hänen suuria saavutuksiaan oli myös New Yorkin halkijuoksun voitto v. 1926. Kilpailussa oli tuhatkunta osanottajaa. Kuuden minuutin johto pani epäilemään Pariisin olympialaisten ylivoimaiselta maratonmatkalta Stenroos on kertonut Larjamalle, että hän epäili juosseensa pois reitiltä, kun muita juoksijoita ei takana näkynyt. Reitin varrella oli kuitenkin ollut Turun Sanomien toimittaja, joka oli huutanut, että oikealla reitillä ollaan. Olavi Larjama tietää Stenroosin harrastaneen alun perin 10-ottelua, mutta kun 1.500 metrillä tulos oli aina parhain, hän keskittyi kokonaan juoksuun. Aktiivikautenaan Stenroos oli 173 cm pitkä ja painoi 69 kg. Hänen seurojaan olivat Helsingissä Ponnistus, Raittiusseura Valo ja Helsingin Kisa-Veikot. Hän edusti aikanaan myös Turun Urheiluliittoa. Stenroos kuoli 30. huhtikuuta 1971 Helsingissä 82-vuotiaana. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Ylen Elävä arkisto -kokoelmassa on filmi, jossa mukana on myös Albin Stenroos. V. 1949 kotimaiset olympiavoittajat kisasivat eduskunnan urheilukerhoa vastaan olympiatempauksessa, jonka lajeina olivat köydenveto, viestijuoksu ja keihäs:
|
Päivitetty 18.08.2020 16:29 |